Mitä perheet tekevät vapaa-ajallaan nykyisin

Suomalaiset pitävät Tilastokeskuksen sekä perhebarometrien mukaan vapaa-aikaansa tärkeänä, elleivät jopa erittäin tärkeänä elämänalueena. Kun vapaa-ajasta on tullut ihmisille merkityksellisempää, vastaavasti työntekoa arvostetaan yhä vähemmän. Ansiotyöhön käytetään yhä vähemmän aikaa kuin ennen, ja näin vapaa-ajaksi laskettava aika on vastaavasti lisääntynyt.

Kehitykselle on etsitty syitä yhä lisääntyneestä etätyöskentelystä ja toisaalta myös joustavista työajoista, jolloin vapaa-ajan ja työn rajat ovat muuttuneet yhä joustavammiksi kuin ennen.

Kun puhutaan perhe-elämästä, aikaa yhteiseen vapaa-ajan viettoon saattaa joskus olla hankala löytää. Päiväkotiaikataulut ja koulun lukujärjestykset pyritään sovittamaan perheissä niin, että aikataulut eri harrasteiden ja perheenjäsenten välillä soljuisivat kaikkien kannalta mahdollisimman jouhevasti. Myös eri-ikäisten lasten kanssa tehdään eri asioita: silloin kun perheessä on pieniä lapsia, heidän kanssaan vietetään enemmän aikaa kotona kuin nuorison, jotka usein jo tahollaan ja liikkuvat itsenäisesti. Aikataulujen yhteensovittaminen yhteisen tekemisen puitteissa nähdäänkin perheissä yhdeksi suurimmista haasteita.

Miten suomalaiset perheet viettävät vapaa-aikaansa 2020-luvulla?

Äiti ja tyttö viettää vapaa-aikaa ulkona

Vapaa-ajanviettotavoiksi lasketaan yleisesti muun muassa kulttuuritilaisuuksissa käyminen, luovat harrastukset, liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät aktiviteetit, yhdistys- ja kansalaistoimintaan osallistuminen, tekniikan ja median käyttö, ravintola- ja ruokakulttuuri, ja lisäksi muu sosiaalinen elämä. Harrastusten kirjo on eittämättä kasvanut, ja etenkin kaupunkialueella vapaa-ajanviettomahdollisuuksia riittää rajattomasti.

Viime vuosikymmenen aikana tapahtunut yhteiskunnan kokonaisvaltainen digitalisoituminen on muuttanut jonkin verran sitä, millaiseksi vapaa-ajanvietto perheen sisällä muodostuu. Kasvokkainen tapaaminen ja sosialisointi on vähentynyt selvästi ystävien, mutta myös perheiden keskuudessa. Kuitenkin kyselytutkimuksista käy ilmi vanhempien pitävän juuri tärkeämpänä sitä, että tehdään yhdessä, ei niinkään sitä, mitä vapaa-ajalla tehdään. Suomalaiset näkevät perheen vapaa-ajan onnistumisen mittarina arjen toimivuudelle ja näkevät sen keskeisenä tavoitteenaan sekä osana perheen hyvinvointia.

Sukulaisten tapaaminen vapaa-ajalla on vähentynyt: vuoden 2017 kyselyssä vain 6 prosenttia suomalaisista ilmoittaa pitävänsä yhteyttä säännöllisesti sukulaisiinsa, kun vuonna 2002 luku oli noin kymmenesosa kaikista vastaajista. Myös ystävien tapaaminen on vähentynyt, mutta toisaalta heihin ollaan yhteydessä puhelimen tai verkon välityksellä.

Lapset käyttävät iPadia

Tietokoneet ja mobiililaitteet suosiossa

Digilaitteiden kanssa vietetty aika vie merkittävän osan koko perheen vapaa-ajankäytöstä. Kaksituhattaluvun vaihteessa 60% perheistä oli oma tietokone, kun 2010-luvulle tultaessa jo jokaisella perheenjäsenellä oli oma tietokone. Ruutuaika on lisääntynyt, ja liikunta ja ulkoilu sekä sosiaaliset aktiviteetit ovat vähentyneet sekä tytöillä että pojilla. Erilaisten perinteisten pelien pelaaminen on suosittua kaikenikäisten keskuudessa. Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista oli pelannut viimeisen vuoden aikana lautapelejä, perinteisiä korttipelejä tai muita seurapelejä.

Nuoret ikäluokat kuluttavat eniten verkossa pelattavia strategia- ja räiskintäpelejä, kun taas perinteiset pelit kuten lautapelit ovat vähemmän suosittuja nuorten keskuudessa. Perinteisten lautapelien sijasta nuoret pelaavat entistä enemmän liikunnallisia sisä- ja ulkopelejä, kuten pallopelejä, tikanheittoa ja biljardia. Kun perheet viettävät aikaa yhdessä ulkosalla, pelataan useimmiten mölkkyä tai jotain muuta vastaavaa ulkopeliä. Aikuisille vastaavasti digitaaliset äänikirjapalvelut sekä elokuvien ja sarjojen suoratoistopavelut ovat nostaneet suosiotaan ja heilläkin suuri osa vapaa-ajasta kuluu digitaalisten päätelaitteiden parissa.

Nainen kuuntelee äänikirjaa

Liikunta on kokenut muodonmuutoksen

Liikunnan harrastaminen on kokenut teknologistumisen seurauksena muutoksia kaikissa ikäluokissa. Kokonaisuudessaan arkiliikunta on vähentynyt. Suomalaisten suosituin liikuntaharrastus on kävelylenkkeily, ja sitä harrastaa kuusi kymmenestä vuoden 2017 kyselyyn vastanneista. Seuraavaksi suosituimmat liikuntaharrastukset ovat kotona tehtävät jumpat ja venyttelyt, joita harrastaa noin joka kolmas suomalaisista. Pyöräilyä ja puntilla käymistä harrastaa joka neljäs, kun taas juoksemista ja uintia kertoo harrastavansa noin joka viides 10 vuotta täyttänyt suomalainen.

Ruoka- ja ravintolakulttuurissa suositaan yhä enemmän ulkona syömistä, eivätkä baareissa käyminen ja yöravintolakulttuuri ole enää niin trendikkäitä vapaa-ajanviettotapoja kuin kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Haastatteluissa moni perhe toteaa, että jo se, että onnistutaan istumaan koko perheen kanssa saman pöydän ääreen ruokailemaan, on itsessään arvokasta laatuaikaa ja yhdessäoloa. Monessa perheessä illallinen on se vuorokauden ainut hetki, jolloin koko perhe saadaan saman pöydän ääreen.

Matkailu edelleen suosituin

Sekä kotimaan, että ulkomaan matkailu on muodostunut yhä suositummaksi vapaa-ajan viettotavaksi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomalaiset perheet matkustavat sekä ulkomailla että Suomen sisällä. Perinteinen mökkeily on edelleen suomalaisten kestosuosikkitapa irtiottoon: kaiken kaikkiaan puolet pääkaupunkiseudulla asuvat ja 45% muun-paikkakuntalaisista kertoo mökkeilevänsä vapaa-ajallaan. Pääkaupunkiseudulla asuvat mökkeilevät hieman tiuhempaan kuin muualla Suomessa asuvat.

Suomalaisten perheiden yhteiselo ja vapaa-ajanvietto tapahtuu enimmäkseen kotioloissa, ulkona liikkeellä ollessa sekä arjen irtiotoilla matkustellen. Joiltain osin vapaa-ajanviettotavat ovat muuttuneet, mutta on myös asioita, jotka ovat säilyneet ennallaan. Tärkeintä perheille tuntuu olevan edelleenkin yhdessäolo ja tavallinen arki omien rakkaiden perheenjäsenten seurassa.

Lähteet: